Juokseva lähtö Pohjoisen kielokukkulan seurakunnassa

Juokseva lähtö. Tämä ehkä kuvaa parhaiten aloitusta uudessa palveluseurakunnassamme Kita-Suzurandaissa. Pastori Norio Yoshida oli valmistellut etukäteen parikymmensivuisen dokumentin liittyen seurakunnan hoitoon, jonka mukaan sitten me uudet työntekijät lähdimme vauhtiin päästyämme jatkamaan toimintaa. Yoshida-sensei saa nyt keskittyä täysipainoisesti HAT-Koben seurakunnan toimintaan ja me jatkamme sitten Pohjoisen kielokukkulan (Kita-Suzurandai) työtä. (LP)

Matsumura-sensei osallistuu lähtökohtaisesti vain kuukausittaisiin seurakuntaneuvoston kokouksiin, jossa käymme läpi edeltävän kuukauden tapahtumia ja tulevan kuukauden toimintasuunnitelmia. Meillä: viikottainen Raamattu- ja rukouspiiri, ensimmäinen taidepiiri pidettiin viime viikolla, siivoamme paitsi kirkolla, niin kävimme myös seurakunnan hautakammion edustaa siivoamassa, suunnittelemme poisnukkuneiden muistojumalanpalvelusta, toimitamme liikuntarajoitteiselle seurakuntalaiselle postia kirkolta, juoksemme muistisairaan rouvan perässä katsomassa että hän lähtee kävelemään oikeaan suuntaan lähtiessään kirkolta… (LP)

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Uusia kuvioita kohti

Olemme nyt olleet Japanissa aika lailla kuukauden verran. Vaikka maa ja kieli ovat tuttuja ja asuinaluekin ennestään nähty, menee asettumiseen näköjään aina oma aikansa. Olemme pysyneet kuitenkin terveinä ja toimintakykyisinä monen asian hoitamisessa ja selvinneet pahimmista helteistä.

Japanissa on ollut historiallisen kuuma kesä, kuten monet täällä ovat meille kertoneet. Nyt on taas taifuuniaika, pari sellaista on jo ollutkin, mutta menneet ohi meistä. (AP)

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Uusi koti Japanissa!

Kolmenkymmenen kuuden asteen kostea ja lämmin ilma iski vasten kasvoja Osakan kansainvälisellä lentokentällä. Maahantuloprosessi oli todella sujuva, japanilaiset jonottivat pitkissä jonoissa, turistit jonottivat vielä pidemmissä jonoissa ja niiden välissä oli maahan palaavien viisuminhaltijoiden muutaman hengen jono. Meidän viisumimme ovat voimassa vuoden 2026 kesään asti, joten pääsimme siis helpolla.

Seuraava vaihe oli jonottaa matkalaukut, saada tullista papereihin leima: todistus siitä että meille on tulossa merirahtia. Nämä paperit kiikutin kuljetusyrityksen luukulle. Sitten kävin hakemassa ennalta tilaamani mokkulan kioskista – pitäähän sitä heti päästä internetiin…

Monen monta luukkua ja virastoa on vielä asioimatta. Kotikin odottaa laittoa, mutta päivä kerrallaan edetään.

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!