“Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman. (1. Kor 9:24- 25)
Marraskuun 28. päivä lauantaina Koben
luterilainen pappisseminaari järjestää
jo viidettä kertaa varainkeruujuoksun
luterilaisen pappiskoulutuksen jatkumisen
mahdollistamiseksi myös tulevaisuudessa.
Vaikka kyseessä on ulkoilmatapahtuma, niin
seminaari on esittänyt toivomuksen, että
kannustusjoukot eivät tänä vuonna tulisi
mukaan, vaan kannustaisivat sponsoroimiaan
juoksijoita etänä.
Kuinka sinun ”korona-kesäsi” sujui? Monen
suunnitelmat ovat ehkä menneet uusiksi
tai olet joutunut kohtaamaan pettymyksiä.
Toisaalta olet ehkä saanut olla kiitollinen
monista asioista, jotka ovat kuitenkin
olleet mahdollisia. Me jännitimme keväällä
kovasti, pääsemmekö kesämökkeilemään
Naganon läänin viileille vuoriseuduille
hätätilajulistuksien vuoksi. Olimmekin hyvin
iloisia, kun pääsimme kuitenkin sinne.
Tänä vuonna Lauri oli tämän
”ulkomaalaiskylän” presidenttinä, mikä
olikin aika iso urakka. Jo 100 vuotta sitten
ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat
Nojirin rannalle Japanin kesän pahinta
kuumuutta pakoon. Nykyisinkin vehreä luonto
ja kaunisvesinen järvi virvoittavat meitä
erimaalaisia lähettejä. Elokuun loppupuolille
asti jännitimme sitä, tuleeko koronatapauksia
kesäsesongin aikana. Kiitos Herralle,
yhtäkään tapausta ei koko tässä maaseudun
pikku-kunnassa esiintynyt kesän aikana.
Kesäinen tervehdys sinulle kirjeemme lukija.
Suomessa monet suuntaavat juhannuksena
mökille, meidän mökkireissu alkaa vasta
heinäkuussa eli työt jatkuvat vielä kolmen
sunnuntain verran.
Toukokuun 24. sunnuntai avasimme
kirkkosalin ovet seurakuntalaisille,
ensimmäisellä kerralla meitä oli 13,
seuraavalla viikolla 23, sitten jo 28. Vaikka
kansallinen hätätila ei ole enää voimassa,
niin monet arkailevat vielä ulkona liikkumista.
Uusi normaali tarkoittaa ainakin täällä
Japanissa sitä, että pidetään kasvosuojuksia
silloin kun ollaan muiden kanssa tekemisissä
ja vältetään paikkoja, joissa on huono
ilmanvaihto, ollaan lähellä toisia ja joissa
puhutaan lähietäisyydellä. Tätä kehoitusta
kun katsoo, niin kirkkosalimme täyttää
aika lailla nämä kaikki rajoitukset. Siispä
olemme vähentäneet kirkkosalissa olevien
tuolien lukumäärää kolmeenkymmeneen
ja asetelleeet tuolit niin, että niiden väliin
jää tyhjää tilaa. Olemme ostaneet kaksi
uutta tuuletinta nykyistä ilmanvaihtoa
tehostamaan ja pidämme takaoven auki, jotta
ilma pääsee myös sieltä ulos. Pyydämme
kaikkia kirkkosaliin tulijoita pesemään
kätensä ja pitämään kasvomaskeja myös
jumalanpalveluksen aikana. Ja mikä
surullisinta, ohjeistukseen kuuluu se, että
virsiä olisi hyvä laulaa pienellä äänellä ja ehkä
jopa hiljaa sydämessään. Saarnastuoliin
asensin läpinäkyvän akryylilevyn, jotta
juontajan ja saarnaajan sekä seurakunnan
välillä on ihan fyysinen pisaraeste. Ehkä
liiallisia varokeinoja, mutta varsinkin koronaajan
ensimmäisen aallon mentyä ohi on
parempi olla liian varovainen kuin sitten katua
jälkikäteen…
