Kevättervehdys Japanista

Hei kaikille! Varsinaisesti tämä kirjoitus on tervehdys Tampereen Harjun seurakunnan rippikoululaisille, mutta samalla tämä viesti on juuri Sinulle joka tätä viestiä luet.

Elämme merkillisiä aikoja. Rajoja on suljettu eri puolilla maailman maita. Ihmisiä pyydetään pysymään kotona. Tälle kesälle suunnitellut Tokion olympialaiset siirretään. Seurakunnatkin eri puolilla ovat siirtäneet toimintansa nettiin.

Kaiken tämän pelon ja epävarmuuden keskellä meillä on kuitenkin toivo. Raamattu nimittäin kertoo meille sellaisesta toivosta, jota edes kuolema ei voi Jumalan lapselta riistää: iankaikkisen elämän toivosta. Kristittynä voimme olla varmoja siitä, että toiveemme toteutuu, koska Jeesus on kerran todistanut sen nousemalla itse kuolleista!

Sakura
Sakurat alkavat kukkia maaliskuun loppupuolella

Ketä me olemme?

Asako ja Lauri Palmu, sekä lapset Benjamin (17), Helen (15), Aimi (12)

Kuvan ottanut lähettikollega Jukka Kallioinen.

Toimimme Japanissa Suomen ev.lut. kirkon lähetystyöntekijöinä, Kansanlähetyksen palveluksessa jo vuodesta 2005. Toimimme tällä hetkellä Etelä-Nishinomiyan ev.lut seurakunnassa pappina ja lähetystyöntekijänä.

Lapsemme käyvät kansainvalistä koulua Kobessa. Koulutilat ovat olleet suljettuna 2.3. lähtien jonka jälkeen opetus siirtyi nettiin. Kolmen etäopiskeluviikon jälkeen he ovat nyt yhden viikon kevätlomalla. Yhden etäkouluviikon jälkeen koulun pitäisi taas sitten alkaa 6.4. maanantaina.

Etelä-Nishinomiyan seurakunta kokoontuu tämän näköisessä kirkkorakennuksessa

Asumme samassa rakennuksessa missä kirkkokin sijaitsee, eli meillä on lyhyt työmatka. Toisen kerroksen portaat alas ulkokautta ensimmäisen kerroksen kirkkosaliin.

Mitä lähetystyö on?

Mitä se lähetystyö on? Voit lukea siitä esimerkiksi tältä sivulta. Tai sitten tutustua kala-symboliin, joka oli yksi tapa välittää viesti siitä, että uskoi ylösnousseeseen Kristukseen. Lähetystyö on sitä, että kerromme ihmisille Jeesuksesta. Kerromme Raamatun avulla siitä, että Jumala antaa meille meidän pahat tekomme anteeksi ja että pääsemme kerran taivaaseen.

Pienissä japanilaisissa seurakunnissa lähetti on monitoimihenkilö. Vähäisiäkin taitojaan saa käyttää täysipainoisesti. Joskus vaikkapa näin: Suntio-Lauri lakaisee roskat pois kirkon edestä kadulta sekä asettelee kirkon penkit tarvittavaan järjestykseen. Emäntä-Asako siivoaa kirkon tilat ja valmistelee kirkkokahvit. Lauri-sihteeri suunnittelee ja printtaa ohjelmat ja julisteet sekä päivittää seurakunnan kotisivuja. Kanttori-Asako säestää virret ja pastori-Lauri saarnaa. Suomenopettaja-Asako takoo suomen kielioppia aikuisten opiskelijoiden päähän ja englanninopettaja-Lauri opettaa englantia lapsille. Lapsityöntekijä-Asako pitää lapsille pyhäkoulua ja evankelista-Lauri vetää aikuisten raamattupiiriä. Naistyöntekijä-Asako ohjaa leivonta- ja askartelupiiriä. Diakoni-Lauri kuuntelee ihmisten murheita ja posteljooni-Asako jakaa seurakunnan esitteitä postilaatikoihin…

Olemme iloisia siitä, että meillä on Suomessa runsaasti ihmisiä jotka rukoilevat meidän puolestamme. Nimikkoseurakunnissa pidetään esillä lähetystyötä. Saamme olla yhdessä tekemässä aivan mahtavaa työtä: kertomassa ihmisille Jumalan rakkaudesta!

Toivon, että Sinä joka tänä vuonna tutustut seurakuntaan ja sen toimintaan, Sinä joka opiskelet enemmän Jumalasta ja hänen teoistaan, Sinä, joka myöhemmin tänä vuonna seurakunnan edessä tunnustat uskosi kolmiyhteiseen Jumalaan – toivoisin, että juuri Sinä saisit nauttia Jumalan suuresta armosta ja siunauksesta. Sinä olet arvokas, Sinä olet ainutlaatuinen, Sinä olet juuri Sinä koska Jumala halusi niin. Rukoilen, että Taivaan Isä voisi olla ohjaamassa ja siunaamassa sinun tietäsi rippikoulussa tänä vuonna!

t. Lauri ja Asako Japanista

Kirje 101: Maaliskuu 2020

 Onko sinulla ketään rakasta ihmistä? 

 Nishinomiyan seurakunnan vuoden teema on: “Olemme Jumalan perhettä – kutsutaan rakkaitamme mukaan!” Eräs seurakuntalainen totesi, ettei hänellä ole ketään rakasta ihmistä. Tämä kirvoitti meitä miettimään, ketkä ovat rakkaita ihmisiä itse kullekin. Tietysti ajatellaan helposti puolisoa, perhettä tai läheisiä ystäviä. Lopulta kuitenkin tuli selväksi, että jokainen lähimmäisemme on se rakas, jolle toivoisimme parasta asiaa maailmassa: Jumalan armoa, pelastusta Jeesuksessa ja sen tuomaa sielunrauhaa. Ja kuka on sitten minulle lähimmäinen, käy toki selväksi Jeesuksen opetuksista. 

 Pohdiskelimme, miksi toivomme ylipäätänsä näiden rakkaiden löytävän Jeesuksen. Emme ole kutsumassa heitä mukavaan yhdessäoloon tai onnellisen elämän saavuttamisen niksit -kokouksiin. Työtoverimme, japanilainen pastori Hirono jakoi joitakin asioita, jotka hän on itse huomannut saaneensa ottaa vastaan kristityksi tultuaan: 

 1. Sai vapautuksen syyllisyydestä ja menneisyyden taakoista. 

2. Ei tarvitse enää pelätä monia taikauskoon liittyviä asioita, jotka ennen sitoivat häntä. 

3. Ei tarvitse murehtia turhaan, vaan voi päivä kerrallaan elää Jumalan hyvässä johdatuksessa. 

4. Ei tarvitse vertailla itseään muihin, koska tietää oman todellisen arvonsa Jumalan silmissä. 

5. Elämän tarkoitus on nyt löytynyt. (Varsinkin kysymys: “Miksi elän?” murehdutti nuorta Hironoa aikoinaan pitkään.) 

6. Tulevaisuuden toivo, Jumalan valmistama tie on edessä. Lopulta kaikki on hyvin. 

7. Kärsimyksestä löytyy tie ulos, Jumalan avulla. 

[… jatkuu …]

maalis2020-1
maalis2020-2

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!