50 vuotta Jumalan huolenpitoa ja armoa

Yoshinogawan seurakunta täytti tänä vuonna 50 vuotta. Meidät oli kutsuttu mukaan juhlapäivään 25.5. Yoshinogawan seurakunta sijaitsee Shikokun saarella, Tokushiman läänissä. Sinne saapuivat Asakon vanhemmat, Lea ja Jorma Pihkala vuoden 1974 joulukuun lopulla. Kielikoulu oli käyty ja tarkoitus oli aloittaa pioneerityö alueella, jossa kristillistä kirkkoa ei ole. Apua saatiin naapurikaupungin pastori Itoolta, joka lähetti kolme omaa seurakuntalaista, jotta he voisivat olla aloittamassa uutta kristillistä seurakuntaa lähettien apuna.

Pihkalat saivat vuokrattua talon, jossa oli kaksi pientä tatami-huonetta. Ensimmäinen jumalanpalvelus pistettiin pystyyn jo 12.1.1975 eli kauaa ei jääty ihmettelemään. Pienessä kodissa kokoontuivat erilaiset piirit ja pyhäkoulut. Lea-äiti teki paljon diakoniatyötä ja isä-Jorma yritti opettaa Raamattua. Paikallista murretta oli vaikea ymmärtää ja paljon tuli tehtyä varmasti virheitä. 5-vuotiaan isosiskon, 4-vuotiaiden kaksosten seuraksi syntyi kaiken työn keskelle myös Asako kaksoisveljensä kanssa. Oma kirkkorakennus saatiin rakennettua 1977. Vuodesta 1991 seurakunnalla on ollut japanilainen pastori. Uusi, maanjäristyksen kestävä kirkkorakennus valmistui 2015. Kiitollisena muistelimme yhdessä Jumalan johdatusta ja armoa 50 vuoden ajalta.

Asakolle Yoshinogawa oli lapsuuden rakas seurakunta. Yhden vuoden Asako palveli kaksoisveljensä kanssa vapaaehtoisena seurakunnassa 1994-95 ja perheenä taas olimme siellä yhteistyölähettinä 2007-09.

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Iloisia tapahtumia

Pääsiäisjumalanpalvelus alkoi sillä, että seurakuntalainen pyysi esirukousta miniälleen, joka oli juuri sairaalassa synnyttämässä. Jumalanpalveluksen päätyttyä saatiinkin sitten jo iloinen uutinen terveen pohjan syntymästä. Yhdessä saimme olla riemuitsemassa elämän ihmeestä.

Viikko pääsiäisen jälkeen järjestimme Kita-Suzurandaissa konserttijumalanpalveluksen, jossa neljä Kauniaisen Raamattuopiston missiomusalinjalaista musisoi. Mukana olivat myös Kylväjän musiikkilähetystyöntekijät Mari-Kaisa ja Tuomas Auvinen. Oli hienoa kuulla nuorten raikasta laulua ja soittoa. He olivat nähneet paljon vaivaa opettelemalla laulamaan japaniksi, jotta yleisö ymmärtäisi laulujen sanoman. Olimme kutsuneet lähistön väkeä ja paikalle tulikin useita aivan ensikertalaisia ja muutenkin monia ei-kristittyjä. Lauri piti puheen pääsiäisen sanomasta. Rukoillaan, että Jumalan sana voisi koskettaa kaikkia kuulijoita.

Pääsiäisen tienoo oli muutenkin mieleenpainuvaa, kun ensin Asakon pikkuveli Sampo oli käymässä ja sitten myös kaksoisveli perheineen. Vierailut liittyivät vahvasti Asakon ja kaksoisveljensä 50-vuotisjuhlintaan. Tomio-veljellä oli nimittäin ollut unelma päästä jälleen pelaamaan baseballia lapsuuden maisemiin Shigaan. Jasukoa (Japanin suomalainen koulu) käydessään pojat pelasivat amerikkalaista pesäpalloa aika lailla joka päivä läheisellä kentällä.

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Japanilaiset ja sosiaalinen pääoma

Luin eräästä lehdestä, että 167 maan joukossa Japani on 16. sijalla, kun arvioitiin “taloudellisen pääoman” tuottavuutta. Japani on siis vauras maa, maailman neljänneksi suurin talous. Terveydenhoito ja koulutus ovat korkealaatuisia, ja maassa on toimiva oikeusjärjestelmä. Siksi olikin yllättävää lukea, että “sosiaalista pääomaa” arvioidessa, Japani olikin vasta sijalla 141. Sosiaalisella pääomalla viitataan henkilökohtaisten ja sosiaalisten suhteiden vahvuuteen, sosiaalisiin normeihin, kansalaisosallistumiseen ja sosiaaliseen hyväksyntään. Kyseessä ovat siis ihmisten erilaiset sosiaaliset verkostot ja ihmissuhteet. (Lähde: “Japan: Prosperity Score 2023” The 2023 Legatum Prosperity Index)

Monissa muissa lähetystyön kohdemaissa on köyhyyttä ja puutetta, jolloin kristityt voivat välittää Jumalan rakkautta varsin konkreettisin keinoin, kuten rakentamalla kaivoja tai perustamalla sairaaloita. Tämän tutkimuksen mukaan Japanissa taas avun tarve näyttäisi olevan sosiaalisten suhteiden puolella. Yksinäisyys on monelle japanilaiselle iso ongelma.

Kristillisellä kirkolla on tässä tärkeä tehtävä olla rakkaudellinen yhteisö, joka toivottaa jokaisen ihmisen tervetulleeksi. On tärkeää pyrkiä tavoittamaan niitä monia, joille kirkkoon tuleminen on iso kynnys. Ja miettiä, kuinka voisi auttaa japanilaisia kohtaamaan toinen toisiaan.

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!