Kirje 149: Helmikuu 2025

Talvinen tervehdys

Viime sunnuntaina oli Kita-Suzurandaissa jumalanpalvelus sekä seurakunnan vuosikokous. Aamu alkoi sillä, että keittiön vesiputket olivat jäässä ja niitä sitten yritettiin sulatella. Onneksi päävessa ei viime vuotisen tankin helkeamisen ja uusimisen jälkeen ole enää jäätynyt. Yläkerran vessanpönttö oli paksussa jäässä tosin, mutta annettiin olla. Alakerran kylpyhuoneesta saatiin tee- ja kahvivedet. Söimme obento-lounasrasiat keiton kera ja kahvitkin saatiin juotua.

Kun kokous oli päättynyt kolmen jälkeen tuli keittiöstä jo vettä ja päästiin tiskaamaan. Japanissa on sellainen kiva kulttuuri, että oli mikä tahansa tilaisuus, melkein kaikki seurakuntalaiset ja vieraat vaikka kotonakin auttavat aina tiskaamisissa ja loppusiivouksissa. Vuosikokous sujui kyllä hyvässä hengessä ja samat kolme henkilöä valittiin (jälleen) seurakuntaneuvostoon. Kita-Suzurandain neuvostolaiset ovat todella palvelualttiita, mikä on iso kiitosaihe.

Mutta kieltämättä mietityttää Kita-Suzurandain seurakunnan tulevaisuus. Rakennus on vanha eikä oikeastaan edes oikein korjauskelpoinen. Tarvittaisiin uusi kirkkotila. Väki on aktiivista, mutta ikääntynyttä ja harvalukuista. Toisaalta puoli tusinaa uutta ihmistä voisi jo tehdä jo ison muutoksen tulevaisuuden suhteen. Jumalalle kaikki on mahdollista. (AP)

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

helmi2025-1
helmi2025-2

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Kirje 148: Tammikuu 2025

Hyvää armon vuotta 2025!

Kerroimme lokakuussa, kuinka Awajin kirkolla Junko-rouva ilmoitti, että hänellä on enää kahdesta kolmeen kuukautta elinaikaa. Joulukuussa kävimme vielä häntä tapaamassa ja hänen valoisa olemus jäi vahvasti mieleen. Päällimmäisenä hänellä oli kiitollisuus kaikesta, mitä Jumala on hänelle antanut. Melkein 20 vuotta hän on saanut tuntea elävän Jumalan. Vielä hän tarttui käteeni ja kysyi: “saanhan kutsua sinua ystäväkseni?” Lopuksi vielä hyvästelin Junko-ystäväni.

Ennen joulua päivät tulivat täyteen ja vietimme hautajaisia 23.12. Junko oli viehättävä ihminen ja se välittyi myös hautajaisissa. Perhe ja ystävät olivat isolla joukolla saattamassa. Puheista tuli selville se, että Junko toivoo erityisesti sitä, että lapset ja lapsenlapset voisivat oppia tuntemaan Jeesuksen ja voitaisiin tavata taas Taivaassa. Suomessa on myös useita, jotka jäivät häntä kaipaamaan. Nimittäin kun lähetystyöntekijä saa välittää evankeliumin japanilaiselle, syntyy siinä vahva side ja usein ystävyys. Ja te kaikki, jotka olette tukemassa Japanin lähetystyötä, saatte tutustua viimeistään Taivaassa moneen hienoon japanilaiseen, joiden puolesta olette saaneet olla rukoilemassa, vaikka ette ole edes tunteneet toisianne.

Hautajaisten lopussa lauloimme hengellistä laulua “Kimi wa ai sareru tame ni umareta”, joka puhuttelee monia japanilaisia. Heille uutinen siitä, että Jumala rakastaa ja välittää juuri minusta on häkellyttävä. Tätä uutista olemme kertomassa.

“Olet syntynyt rakkauden kohteeksi. Elämäsi on rakkautta täynnä. Elämässämme näkyy Jumalan ikuinen rakkaus. Olemassaolosi antaa minulle suurta iloa. Olet syntynyt rakastettavaksi. Sinua rakastetaan nytkin.” (AP)

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

tammi2025-1
tammi2025-2

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Kirje 147: Marraskuu 2024

Yoroshiku

Yoroshiku tarkoittaa sanana suunnilleen: terveisin tai muista minua. Tämähän sopii hyvin lähetystyöntekijän rukouskirjeen tervehdykseksi. Lähetämme täältä lämpimiä terveisiä ja toivomme, että muistaisitte Japanin lähetystyötä rukouksin.

Kuvassa näette Länsi-Japanin kirkon yhteydessä työtä tekeviä suomalaisia, norjalaisia, islantilais-japanilaisia ja australialaisia lähetystyöntekijöitä. Kokoonnuimme lokakuussa yhteiseen retriittiin Hiruzenin vuorimaisemiin. Rukouksemme on, että Jumala voisi käyttää meitä niin, että mahdollisiman moni japanilainen voisi oppia tuntemaan Jeesuksen.

Iltahartaudessa kuulimme lähettien todistuksia. Itselleni jäi mieleen erityisesti Katsuko Sigurdssonin puhe, jossa hän kertoi japanilaisena oman tiensä kristityksi. Hän rohkaisi lähettejä aloittamaan aivan perusasioista, jos haluaa puhua japanilaiselle Jeesuksesta, sillä suurin osa japanilaisista ei tiedä oikeastaan juuri mitään kristinuskosta.

Samaisessa Hiruzenin leirikeskuksessa oli Länsi-Japanin kirkon työntekijäkokous marraskuussa. Siellä eräs japanilainen pastori sanoi, että kertokaa lähetit vaan rohkeasti evankeliumia japanilaisille, sillä ulkomaalaiselta kuultuna se on kuulemma helpompi hyväksyä. Itse en asiaa kyllä ihan niin helpoksi ole kokenut, mutta on hienoa saada rohkaisua nimenomaan japanilaisilta itseltään. (AP)

[… jatkuu … pdf-tiedosto]

marras2024-1
marras2024-2

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!