Miten paljon on paljon?

Olen tässä pohtinut, miten paljon on paljon? Tai että mikä on riittävä määrä kävijöitä/seurakuntalaisia?

”Oi kun teillä käy paljon lapsia!” tai ”Nyt taisi tulla ennätyskävijämäärä!”

Miksi on niin helppoa keskittyä numeroihin? Koska ne ovat niin helppoja. Miten mittaat ihmisen uskon syvyyttä? Miten luottamuksen lujuutta? Miten sitoutuneisuutta seurakuntaan?

Kun pastori ja lähetyssaarnaaja toivottavat uusia kävijöitä vastaan seurakunnan tilaisuuksiin, niin eiköhän vaan jollakin käy mielessä, että pitäisi mieluummiin keskittyä olemassaoleviin ihmissuhteisiin ja vahvistaa niitä.

[… jatkuu …]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Joku toinen kuoli puolestani

Luin juuri artikkelin eräästä nuoresta miehestä, Yabesta, joka oli oli 18-vuotiaana niin ahdistunut, että ajatteli kuoleman olevan ainoa vaihtoehto. Sitä ennen hän oli yrittänyt saada apua psykologiasta, filosofiasta ja Japanin uskonnoista, mutta mikään ei ollut auttanut ja painostava pelko ja pimeys vain jatkuivat. Tässä tilanteessa Yaben isä ehdotti vaihto-oppilasvuotta ulkomailla. Yabe ajatteli, että jospa hän näkee vähän maailmaa ja tekee vasta sen jälkeen itsemurhan, kun palaa takaisin Japaniin.

Isäntäperhe oli kristitty ja moni muukin ympärillä niin, että Yabea jo vähän ärsytti kuulla niin usein Jeesuksesta.

[… jatkuu …]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!

Juhlia, juhlia, juhlia!

Japanissa oli toukokuun alussa keisarillisen pitkä lomajakso, kokonaiset 10 päivää, mikäli kaksi viikonloppua lasketaan mukaan. TV-uutisissa ja lehdissä pohdittiin, miten aivan liian pitkä tällainen on, ja miten se häiritsee normaaliarkea. Kaikki työpaikat eivät suinkaan tarjonneet työntekijöilleen näin pitkää lomaa. Monet
nauttivat harvinaisesta herkusta ja matkustivat ulkomaille tai jonnekin maan sisällä.

Miksi tällainen loma siis tarjoutui kansalaisille? Koska 30.4. vanha keisari jäi virastaan ja 1.5. uusi keisari astui valtaistuimelle. Meidän lapsilla oli kansallisista vapaapäivistä huolimatta pari päivää koulua, joten emme voineet pitää kuin pikkuisenkeskiviikosta lauantaihin mittaisen miniloman.

Kävimme sitten katsomassa etukäteen miltä kesämökkimme näyttää Naganon läänissä. Nautimme keväisestä kukkaloistosta ja pohjoisempana kukkivista sakurakukista. Palasimme takaisin Nishinomiyaan juuri parahiksi Laurin 44-vuotissyntymäpäiviä juhlistamaan.

Toukokuun viides päivä on aina kansallinen vapaapäivä Japanissa, eli aika juhlallista viettää syntymäpäivää kun koko maa iloitsee juhlasta. Olimme täyttäneet 30 vuotta sinä vuonna kun tulimme
ensimmäisen kerran perheenä Japaniin, nyt Lauri on sitten jo juhlavassa keski-iässä 🙂

[… jatkuu …]

PDF-muotoinen kirjeemme on luettavissa ja tulostettavissa tästä linkistä!